Tänä vuonna I love me-messut vetivät lähes 60 000 kävijää, joka on melkoisen reipas lisäys edellisien vuosien alati kasvavaan määrään. Itse osallistuin bloggaajapassilla ja olin messuilla vain kuutisen tuntia perjantaina, kun yleensä on mennyt kaksi tai kolme päivää. Puolikuntoisena ei ollut edes realistista odottaa kovin messuhumuista viikonloppua, vaikka kyllä varauduin viettäväni mahdollisesti toisenkin päivän siellä, jos jotain kiinnostavaa tutkailtavaa löytyy. Luonnonkosmetiiikka oli ehdottomasti suurin mielenkiintoni ja halusin myös katsoa jonkin verran kynsituotteita sekä saada muualta myös uusia ideoita sekä vaikutteita.
 |
| Kotimaisen Inkuton uudet palasaippuat ja -shampoot. Palat ovat kova trendi. |
Tällä kertaa järjestelyt olivat muuttuneet. Jooga oli siirtynyt omaan halliinsa ja kauneudelle sekä terveydelle jäi enemmän tilaa. Se oli varsin positiivista, vaikka aluksi hieman hämmensikin, kun luonnollisesti-alue oli varsin erilainen kuin edellisinä vuosina.
Viime vuosi taisi olla etenkin kotimaisen luonnonkometiikan huippuvuosi useamman uuden brändin ilmestyessä ensinäytille messukeskukseen. Tänä vuonna en bongannut mitään uutta ja ihmeellistä. Monilla eri brändillä oli uutuuksia ja messulanseerauksia. Niitä on aina mielenkiintoista tutkailla ja hypistellä tai tuoksutella. Aina alunperin kiinnostavan oloinen tuote ei päädy loppujen lopuksi ostoslistalle, mutta vähemmän kiinnostava päätyykin.
 |
| Rokua on kesällä ilmestynyt Fi-Natura sertifioitu miesten sarja |
Etenkin meikkejä on aina paras tutkia paikan päällä, kun näkee sävyt ja esimerkiksi levittyvyyden. Ihonhoidossa monesti ainesosat vaikuttavat ostopäätöksiini, meikkien suhteen taas toimivuus ei ole ollenkaan suhteessa koostumukseen. Ei tietenkään aina ihonhoidossakaan, mutta joka tapauksessa meikeissä on enemmän ulottuvuuksia. Tänä vuonna luonnonkosmetiikan meikeissä oli selvä trendi; usealta valmistajalta löytyi nestemäinen tai voidemainen poskipuna ja korostustuote. Näitä kun testaili, huomasi kyllä eroja. Itse käytän juuri voidemaisia tuotteita enimmäkseen ja siksi olin erittäin tyytyväinen suuntauksen kehittymisen suhteen. Oli mukava nähdä messuilla myös Zao, jonka tuotteisiin ei tavallisesti pääse tutustumaan myynnin rajoittuessa verkkoon ja kauneushoitoloihin.
 |
| Bohon Aloha-kokoelma |
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että korelalaisen kosmetiikan hypetys on taittunut ja vaikutteet ovat tulleet jäädäkseen. Ja juuri ne hyvät puolet, kuten mm. kasvojen puhdistus öljymäisillä tuotteilla, kaksoispuhdistus, kasvoveden ja hoitonesteen kerrostaminen, kasvonaamiot sekä kuulas meikkipohja.
 |
| Rimita Triple-tuotteiden uudistunut ulkoasu |
Tarjouksia oli vaikka kuinka paljon. Kaikille varmasti löytyi hyviä hintoja ja löytöjä. Omat ostokseni jäivät onneksi pienimmiksi kuin koskaan ja siihen vaikutti moni asia. Omalla kohdallani suuri syy oli se, etten jaksanut otsaonteloiden kirurgisen operoinnin jälkeen vielä keskittyä tarpeeksi. Suuri tekijä oli myös se, ettei minua ole enää kovin helppo yllättää uudella ja ihmeellisellä, kun on tullut jo nähtyä monenmoista. Olen käyttänyt vanhoja purkkeja loppuun ja todella huomannut kosmetiikan rajallisen säilyvyyden, sekä miten on helppo kuluttaa aina ja aina vain uutta unohtaen vanhat. Se ei ole kestävä ratkaisu ollenkaan. Suhtaumiseni on kriittisempää. Etukäteen myös preppasin itseäni käyttämään harkintaa, miettimään todellisia tarpeita ja erottamaan ne fiiliksistä, mitä olisi kiva saada. Loppujen lopuksi ei jäänyt mikään kaivelemaan, kun en ostanut.
Ostojen välillä oli huimia visuaalisia eroja. Jotkut näytteilleasettajat olivat panostaneet visuaalisuuteen ja ikäänkuin asiakkaan elämyksellisyyteen mielettömin eroin. Jotkut osastot (etenkin normikosmetiikan puolella) olivat sen näköisiä, kuin viime hetkellä olisi kasattu kamat kasaan ja lähdetty myymään messuille. Pidin kovasti mm. Carita Kosmetiikan 4Dream Oy:n, Rimita Greenin ja Naturellen (kukkaseinä) ulkonäköratkaisuista joista jäi tunnelma, että kaikkeen on kiinnitetty huomiota.
 |
| Beauty Gardenin uutuudet; öljyseerumi ja kasvovesi epäpuhtauksiin |
Kaiken kaikkiaan messut olivat taas kerran mukava tapahtuma. Uudet tilajärjestelyt ja kulkujärjestelyt toivat mukavasti hieman lisää sujuvuutta. Mikä erityisesti jäi suorastaan kismittämään taas kerran ja josta ajattelin kerrankin avautua on messukahvilat. Toki on selvää, että niissä on kallista, kun messutapahtumia ei ole päivittäin. Ei siinä mitään, mutta kun messukalenteri on selvä isojen tapahtumien osalta etenkin vähintään jo pari vuotta ennen tapahtumaa, miksi näihin kävijäpiikkeihin ei varauduta??? Jonot ovat järjettömät, senkin jotenkin ymmärtää. Olen monesti käynyt messualueen sivussa olevassa kahvilassa toisessa kerroksessa ja meno on aina yhtä kamalaa. Vaikka ei edes ajoita käyntiään lounasaikaan. Tarjottimen ottamisen jälkeen saa linjastolla todeta joutuneensa lainehtiviin pöytälätäköihin vesiautomaatin luona, loppuneisiin lusikoihin esimerkiksi, henkilökuntaan joka saattaa olla ystävällistä, mutta myös tehdä parhaansa välttääkseen katsekontaktia. Istumapaikkaa valitessa on kyllä varaa valita tyhjistä pöydistä, mutta silti aivan liian monessa pöydässä on tarjottimilta roiskuneita ruuantähteitä. Samassa yhteydessä olevasta WC:stä on paperi loppu, roskikset tulvivat ällöttävästi yli, hana on jäänyt jumiin, saippua loppu, hiuksia ja kuraa yltympäriinsä. Onko niitä siivottu kertaakaan messupäivänä? Tätä jaksan siis ihmetellä-miksi messuilla pitää vuosi vuodelta alistua näiltä osin ala-arvoiseen menoon osana messuja? Kyse ei ole siitä ettei ole voitu varautua. Ugh-sainpahan avuduttua kerrankin. Ensi vuonna siis eväsleivät laukkuun, olen oppinut läksyni. Käy vaan sääliksi näytteilleasettajia, jotka käsittääkseni lounastavat paikassa. Hektisessä päivässä kun ei ole vapaahetkiä muutenkaan, niin edes lounaalla pystyisi rentoutumaan.
 |
| by Mukk, luonnonkosmetiikkaa Saarenmaalta |
Messut ovat kyllä loistava keino tutustua uutuuksiin ja jo olemassa olevaan tarjontaan tarjouksia unohtamatta. Ehdottomasti ensi vuonna uudestaan ja välissä keväällä Luonnonkaunis-messuille. Ei näitä tapahtumia liian usein kuitenkaan ole.
Joka vuosi on myös laitettava messukynnet ja siitä tulee stressi, kun ei ole ideoita. Omat luonnonkynteni ovat nyt pyöreäköt muodoltaan, vaikka pitäisin kovasti kapeasta mallista. Luonnonkynsissä se ei vaan kestä. Halusin mattapinnan vaihteeksi. Koska matta alkaa keräämään kiiltoa rasvasta, lisäsin mattapäällyslakan vasta lähtiessä. Seurauksena lehtileimaukset levisivät ja kyllä otti päähän! Mutta ei enää voinut mitään ja näillä mentiin. Oranssi ja vihreä ovat Bohon lakkoja ja käytin samoja leimaukseen, nude pohja Vinyluxin. Mattapäällyslakka oli Moyralta ja pakko kehaista, että se on pysynyt aivan järjettömän hyvin mattana jopa viikon, eikä ole kerännyt kiiltoa, kuten yleensä käy.
Sateista sunnuntain jatkoa kaikille!
