Kynsilakkamaailman kuohunnan keskiössä-PP:n uusi Cozy ja vilaus Dandelionista

Kynsilakkamaailma kohisee-Picture Polish on julkaissut uudet yhteistyölakat! Ja tikkana mukana kahmimassa, kuinkas muutenkaan...

 

Itse asiassa näyttää Instan ja Facebookin ryhmissä että Cozy on jäänyt vähimmälle huomiolle. Se taas oli itselleni ensimmäinen, joka kiinnitti huomioni. Lienee siksi, että keltainen on nyt himoitsemani väri ja tämä keltavihreä sävy holohituloilla oli täysin makuuni juuri tällä hetkellä.

Suunnittelijan mukaan lakassa tuntee olonsa mukavaksi (="cozy") oli sitten villapaita päällä tai jätskitötterö kädessä. Sävy sopii jokaiseen olotilaan. Voin yhtyä mielipiteeseen sävyn osalta.

 

Todella uniikki sävy ja mukana vielä holohitulaa. Tosin holo tarvitsee vahvan valaistuksen näkyäkseen. Sävy on hieman "likainen" ja siten uniikki. Tulee mieleen sinappi, jossa on epämääräinen sävy. Tämähän ei  ole sinapin värinen mutta semmoinen epämääräisen värinen-hyvin selitetty, vai mitä :D  Varmasti mielipiteitä jakava värisävy.

Makrokuva auringossa:

Huomasin heti PP:n Instavideoissa että uusissa julkaisuissa kaikkien lakkojen koostumukset näyttivät olevan ohuita. Ja näin on ainakin Cozyn ja Dandelionin kanssa. Kumpiakin lakkasin kolme kerrosta. Kuivamiseen tuntui menevän tavallista enemmän aikaa. Syy saattaa olla myös ilmankosteudessa. Koko juhannus on satanut, paistanut tai molempia yhtäaikaa ja meillä ilmakosteus näytti jossain vaiheessa jopa 75%! Kosteutta on vieläkin. Pikakuivattaja oli siis tarpeen.

Kokonaan Cozy:llä lakatuna oli paljon kivempi versio, kun siten kun yritin alkaa koristelemaan. Väri oli niin viehättävä, ettei siihen olisi saanut puuttua. Ja toteutuskaan ei nyt sitten mennyt ihan putkeen. No, täytyy vissiin olla yli-ihminen tai Sveta Sanders jos aina menee putkeen.

 

Vaihdoin nimettömään Dandelion:in ja keskisormeen käytin Essencen kynsiteippejä raitoihin. Täytyy sanoa että oli kyllä harvinaisen huonot teipit. Suurin osa tarroista oli käyttökelvottomia koska ne irtosivat ilman liimapintaa. Töpöttelin meikkisienellä väriä raitoihin. Ja jotainhan oli saatava yhdistämään nämä skitlettekynnet toisiinsa. Leimasin mustalla muutaman etäisesti voikukkaa muistuttavan kuvion ja yhden keltaisella Konadin m31-laatasta. Dandelion on muuten huomattavasti nätimpi väri luonnossa kuin swatch-kuvissa. Paljon hitulaa ja sävy on kirkkaampi mielestäni kuin kuvissa.

Todetaan siis että yksinkertaisuus olisi ollut valttia. Mutta syy miksi ei voinut olla yhdistämättä kahta lakkaa:

 

Kun on Cozy, Dandelion, Haven ja Tasha uusista julkaisuista ja kaksi ensimmäistä ja kaksi viimeistä muodostavat loistavat parit, olihan niitä käytettävä.

Clouds jäi hankkimatta koska viime julkaisuista minulla on Surf, joka on täysin samaa värimaailmaa mutta on puhdas creme ja hyvin pigmenttinen. Embrace duo on kysymysmerkillä. Niitä on rajoitettu määrä, joten jos kauan miettii, jää nuolemaan näppejään. Ehkäpä näin käy tai taisi jo käydä? Svetan kynsillä tietenkään mikään ei koskaan näytä muulta kuin täydelliseltä mutta itselleni jäi hieman pliisu vaikutelma. Kaunishan sekin on, ei siinä mitään. Ei vain satu olemaan sitä värimaailmaa joka tällä hetkellä innostaa itseäni henkilökohtaisesti. Ja huulipunan sävy näyttää sellaiselta, joka vetää omilla huulillani sinertäväksi ja ei välttämättä ole mairitteleva keltapohjaisella iholla.

Samalla kun lakkasin sormenkynsiä, oli Haven tungettava varpaisiin.

Näihin tulee vielä azteekkiaiheiset siirtokuvat.

Itse kuulun näihin etuoikeutettuihin, jolle CesarsShop on vain viiden ratikkapysäkin päässä. Lakat mukaan ja äkkiä lakkaamaan. Ihan paniikki iskee. Mutta se kertoo siitä että merkissä on sitä jotain, samaan ei moni merkki pysty. (Paniikki olikin perusteltua koska lakat ovat liikkuneet Cesarsista ulos vauhdilla)

Entäs sinä- ostitko/ostatko/mietitkö vielä vai eikö vaan napannut? (Itselläni tuo vika vaihtoehto oli täysin poissuljettu)

Ai niin. On tässä itse asiassa ihan uutisiakin kerrottavana omasta elämästäni. Pääsin nimittäin opiskelemaan! Ensimmäistä kertaa lähden opiskelemaan sillä mentaliteetilla että tämä voisi olla nyt se viimeinen ja oma ammattini eli oikeasti minun juttuni. Pääsin Helsinkiin opiskelemaan yhteisöpedagokiksi ja suuntautumisena on työyhteisön kehittäjä. Tämä suuntaus järjestetään ensimmäistä kertaa ja hakijoita riitti. Ihan hirvitti pääsykokeissa että onko ikinä mahdollista päästä sisään. Kyseessä on monimuotototeutus ja alakohtaisesta työkokemuksesta ja järjestötyöstä sai työkokemuspisteitä ja tätä kautta tutkinto on 2 1/2v eli vuoden tavallista päivätoteutusta lyhempi. Kuukaudessa ei tule montaa lähipäivää ja toinen vaihtoehtoni oli yhteisöpedagogi eri suuntautumisella Nurmijärvellä mutta kulkeminen olisi ollut hankalaa. 

Ihanaa että kävi näin! 

Viime elokuussa kävi työtapaturma, jonka seurauksena en voi enää jatkaa entisessä ammatissani. Olkapäästä oli 10v aiemmin revennyt jänne ja nyt sitten uudestaan. Uudelleenkoulutus oli siis ikäänkuin pakollinen mutta helpotus, koska en viihtynyt edellisessä ammatissani. Ja löysin sekä vielä pääsin haluamalleni alalle. Kouluttaminen, kurssittaminen, kehitäminen ym. on minun alaani. Asioilla on tapana järjestyä ja se pitäisi muistaa aina, eikä huolehtia etukäteen. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja lisää lakkaa!