Sitä saa mitä tilaa, mutta kun ei aina muista mitä tuli tilanneeksi...

Teen tässä ennätystä ja pidän samoja lakkauksia viikon, joten postaan tammikuun lopun Tukholman reissun kynnet. Näistä nykyisistä tuli niin mieleiset ja kestävät, etten halua poistaa ennen viikonloppua.

Tässä siis reissukynnet:

Lakkasin Bohon Drem Catcherillä pohjan, koska olin kirjoittamassa postausta Bohon tuotteista. kynsilakasta ja värikosmetiikasta. Se löytyy täältä.

Lakka oli kivan näköinen

Ajattelin lisätä päälle juuri tulleen Born Prettyn tilauksen holopulveria. Dippasin kynnet purkkiin ja kiilto olikin melkoinen. Ihmettelin vaan että kovin rakeista tuo holopulveri.

Aloin mukana tulleella luomivärisiveltimellä hankaamaan pulveria ja ihmettelin miksi se ei muutu sileäksi. Ei sitten millään. Muutamaa sormea kun hieroi tarpeeksi, alkoi "pulveri" irrota lakasta. Tässä vaiheessa kävin jo tarkastamassa nettisivuilta mitä oikein olen tilannut. Nettisivuilla holographic laser powder applikaattorin kanssa kulosti chromepulverin tapaiselta holopulveriperiaatteelta mutta lopputekstissä tuli sana "glitter" eli olinkin tilannut hologlitteriä. Sen kanssa oli sitten elettävä. Eipä tuolle tule olemaan paljoa käyttöä, mutta menetin alle dollarin, joten kestän tämän ilman kyyneleitä.

Pikakuivattava lakka teki tosi ruman ja kuopaisen pinnan mutta Essien Gel couture-sarjan päällyslakka tasoitti pinnan sileäksi. Lopputulos ei ollut kovin holoinen, mutta loppujen lopuksi väri oli ihan kiva.

En ollut vielä korkannut Messy Mansionin satuaiheista laattaa ja leimasin hopealla merenneitoja ja keijuja.

Lisäsin hieman strasseja ja matkakynnet olivat valmiit. Olivat muuten vihoviimeiset matkakynnnet, koska glitteri irtoili päistä todella helposti ja sai olla paikkailemassa päitä lakalla silloin tällöin. Laivan henkilökunnalta tuli (useammaltakin) ihailevaa palautetta. Monet myös luulivat rakennekynsiksi ja alkoivat kyselemään kynsienkasvatusvinkkejä.

Kiva reissu kyllä oli ja Silja Symphony on upea laiva. Tukholmassa ei juuri Sephoraa enempää tullut nähtyä. Kuitenkin merellä oli kiva viettää aikaa, vaikka Suomen ja Ruotsin välinen vesistö on kovin erilainen kuin Punainen meri, missä työskentelin. Kuitenkin sukellusammatissa syntyi rakkaus mereen ja eihän niin suuressa laivassa edes meri juuri tunnu (onneksi oli ikkunallinen hytti), kun on tottunut matkustamaan huomattavasti pienemmillä laivoilla. Yksi kamalimpia kokemuksiani oli, kun kerran eräs kapteeni antoi ruorin minulle ja pyysi katsomaan laivaa "vähän". Kapteeni hävisi ja tuntui että mihin tahansa suuntaan käännän ruoria, laiva menee aina ihan muualle kuin piti. Oli jo pakko huutaa erästä paikallista avuksi, kun kapteeni ei vaan ilmestynyt takaisin. Olipa sekin kokemus.

Tuolla reissulla kun pääsi Suomen kamaralle, keskisormen kynsi katkesi ja kaikkia kynsiä oli lyhennettävä. No, sitä nyt sattuu. Mukavat muistot kyllä jäi. Ehkäpä kesällä voisi risteillä uudelleen. Näköjään jokaiseen postaukseeni tulee nykyään sana "kesä". Ei se mitään, ollaanhan kevään korvilla :)