On myös sekavaa, koska luonnonkosmetiikan sertifiointijärjestelmä sisältää useita sertifikaatteja ja osa on sallivampia ainesosien suhteen kuin toiset.
Viherpesu on oikein bisnestä joillekin tuotesarjoille. Kerran kävelin tällaista harrastavan myymälän ohi ja mielenkiinnosta poikkesin sisään, koska mainostivat myyvänsä luonnonkosmetiikkaa. Kun katsoin joitakin incejä, totesin myyjälle että eihän kyseessä ole luonnonkosmetiikka. Myyjän vastaus oli: "mitä on luonnonkosmetiikka?". Siinä hän oli oikeassa. Luonnonkosmetiikalle ei ole yhtä oikeaa ja virallista määritelmää ja tämä hankaloittaa aidon luonnonkosmetiikan käyttäjän ostoksia. Kaikkea kosmetiikkaa yhteisesti koskee ainoastaan EU:n kosmetiikka-lainsäädäntö. Itse käsitän luonnonkosmetiikan kosmetiikkana, joka täyttää sertifiointistandardit.
Välillä tuntuu että valmistajat johtavat tarkoituksella harhaan, joskus taas tulee tunne, että kun tuotteessa on kasviuutetta ja kasviöljyä, valmistaja ajattelee sen automaattisesti olevan luonnonkosmetiikkaa. Tässä astuvat kehään luonnonkosmetiikan sertifiointitahot. Kun kosmetiikka on sertifioitu, se antaa takuun että puhutaan aidosta luonnonkosmetiikasta.
Sertifioidussa tuotteessa ei saa olla:
-formaldehydin vapauttajia:
(midazolidinyl urea, diazolidinyl urea, DSDM hydrantoin, 2-Bromo-2-nitropropane-1,3-Diol,Quartenium-15, Sodium hydoximethylglycinate, tris(hydroxymethylglycinate, methenamine, 5-bromo-5-nitro-1,3-Dioxane), triklosaania, metyyliniatsolea (viimeinen poistui toukokuussa EU-alueelta kosmetiikassa mutta saattaa löytyä ekopesuaineista)
- mineraaliöljyä, paraffiinia, vaseliinia ym. petrokemian tuotteet (Paraffinum Liquidum ja Petrolatum)
- silikoniyhdisteitä (inci esim. dimethicone, cyclopentasiloxane, cycloheksasiloxan...)
- eläinrasvoja- ja proteiineja, esim. ihra, tali (ainesosassa sana lard), eläinperäinen kollageeni. Minkään elinperäisen tuotteen käyttö luonnonkosmetiikassa ei saa vahingoittaa eläviä eläimiä tai keruu tapahtua kuolleista eläimistä. Mehiläisvaha (cera alba), sellakka (shellack), hunaja (Mel) ja lanoliini (lanolin) ovat sallittuja.
- parabeeneja (incin sanassa -paraben-loppu)
- muoveja (acrylates)
- synteettisiä väriaineita (lukematon määrä inci-nimiä)
- synteettisiä hajusteita (usein parfum tai aroma, jota käytetään myös luonnonkosmetiikassa)
- PEG- tai PPG-yhdisteitä
- propyleeni glykolia
- säteilytettyjä tai geenimanipuloituja raaka-aineita
- uhanalaisia kasveja ja villikasvien keräily on oltava vastuullista
Sertifioiduissa tuotteissa luonnonmukaisten raaka-aineiden on oltava jäljitettävissä. Samoin suositaan luomua.
Luonnonkosmetiikkaa eikä sen raaka-aineita (tai kolmasien osapuolien raaka-aineita) ei testata eläimillä. Luonnonkosmetiikassa eläinkokeet kiellettiin jo ennen EU:n eläinkoekieltoa. Koska tuotteita sitoo EU-lainsäädäntö, niiden on oltava turvallisia ja ne testataan dermatologisesti ihmisillä lääkärin valvonnassa.
Sertifioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että valmistuksessa käytetään hellävaraisia ja yksinkertaisia valmistusprosesseja, jotta raaka-aineiden ominaisuudet säilyvät mahdollisimman tehokkaasti. Tuotteen on oltava täydellisesti ja nopeasti biohajoava. Luonnonkosmetiikan pakkausmuotoja sitoo myös ekologisuus ja eläinten sekä ympäristön hyvinvointi huomioidaan valmisusprosessin kaikissa vaiheissa. Näin ollen sertifioitu luonnonkosmetiikka on taatusti eettisesti kestävämmällä pohajalla kuin tavallinen, viherpesty ja luonnonkosmetiikaksi väitetty kosmetiikka. Sertifioinnin tekee aina riippumaton taho.
Sertifiointitahoja:
Italialainen AIAB. Ainesosien on oltava luomua, jos niitä on saatavana kotimaasta. Nettisivut vain italiaksi.
Saksalainen BDIH. Raaka-aineista 15 on oltava luomutuotannosta. Tuotemerkistä 60% raaka-aineista on täytettävä sertifiointikriteerit, jotta logoa saa käyttää. Voittoa tavoittelematon. Yli 440 sertifioitua tuottajaa (ja yli 2000 kosmetiikkatuotetta), kosmetiikan lisäksi merkki yltää ravintolisiin ja reseptivapaisiin lääkkeisiin. Tiukimpien sertifiointikriteereiden maineessa.
On olemassa sininen ja vihreä logo. Pohjautuu Ecocertin vaatimuksiin. Vihreän logon tuotteissa raaka-aineista vähintään 95% on oltava peräisin luonnosta ja merkki kiinnittää erityishuomiota ympäristövaikutuksiin. Lopputuotteen kasviraaka-aineista vähintään 50% on oltava luomua ja kokonaisraaka-aineista 5%. Korkeintaan 5% voi olla synteettisiä raaka-aineita. Yli 400 merkkiä on valinnut tämäm setifiointitahon.
Mottona mahdollisimman hoitavat ja mahdollisimman pienet ympäristövaikutukset, mm. jätevedet käsitellään ja pakkauksissa on huomioitava ympäristönäkökohdat. Suuri osa raaka-aineista on oltava biodynaamisesti tuotettuja tai luomua. Tärkeää on säilyttää luontaisen raaka-aineen hyviä ominaisuuksia.
Ecocert on lienee suomalaisille tutuin luonnonkosmetiikan sertifiointilogo. Se onkin Europpan suurin tarkastus- ja sertifiointielin. Sertifiointi ei ole yhtä tiukkaa kuin BDIH:lla. Vaikka valmistajan tuotteista vain yksi tai muutama läpäisee sertifikaatin vaatimukset, voi sen silti saada. Näin selittyy mm. jotkin konsulenttien myymät sarjat, joissa on Ecocert-linjoja. Ei ole voittoa tavoittelematon. Merkkiä käytetään myös laittomasti. Itse en tiennyt yhtään näistä tuotemerkeistä, jotka löytyvät http://www.ecocert.com/en/trademark-infringement
95% kosmetiikan aineista tulee olla kasviperäisiä ja 10% luomua. Ecosert sertifioi myös reilun kaupan elintarvikkeita ja tekstiilejä.
Belgialainen sertifiointitaho EcoGarantie. Samantyyppiset säännöt kuin BDIH:lla.
Ethnical and Environmental Certification Institute sertifioi ympäristöystävällisiä yrityksiä, joissa kunnioitetaan työntentekijöiden oikeuksia ja kollektiivisia oikeuksia.
Eurooppalainen sertifiointitaho, joka pyrkii kansainvälisien standardien luomiseen. NaTrue on yhteenliittymä, jonka merkkiä kaikki luonnonkosmetiikan valmistajat voivat hakea. Järjestö on voittoa tavoittelematon ja kriteerit julkisia. Merkin piirissä pyritään lisäämään tietoisuutta millainen merkitys luonnonmukaisilla ainesosilla on kuluttajille ja ympäristölle. Yli 1400 sertifioitua tuotetta.
Merkillä on kolme tasoa: yksi tähti=luonnonkosmetiikkaa, kaksi tähteä=luonnonkosmetiikkaa luomulaatuisilla raaka-aineilla, kolme tähteä=luomukosmetiikkaa. Vettä ei lasketa raaka-aineiden kokonaismäärään.
Iso-Britannian suurin sertifiointijärjestö. Se on perustettu jo 1946 edistämään kestävää kehitystä eli painopiste ei ole vain kosmetiikassa vaan sisältää paljon osa-alueita, kuten maanviljely, ruuantuotanto ja tekstiilit. Varsin huomioitava järjestö. Mm. muoti on maailman toiseksi saastuttavin teollisuudenala heti öljyntuotannon jälkeen. Kosmetiikka on luomua kun vähintään 95% aineosista (vettä ei lasketa mukaan) on luomua. Aina luomuprosentti ei voi olla niin suuri, koska pesevissä tuotteissa tensidit ovat luonnosta mutta eivät luomua. Suosittelen tutustumaan nettisivuihin https://www.soilassociation.org/. Sivuilla on jopa vinkkejä miten voi kotoa käsin kantaa kortensa kekoon etteivät mehiläiset vähene.
Suomalainen, 2014 perustettu luonnonkosmetiikkaa sertifioiva yhdistys. FI-Natura-tuotteissa on vähintään 95% luonnollisia raaka-aineita ja painotuksena on myös raaka-aineiden lähituotanto. Voittoa tavoittelematon yhdistys ja sertifioidut tuotteet on helppo erottaa kotimaisiksi. Luonnollisia tai sertifioituja raaka-aineita on oltava vähintään 95%. Tässäkään vettä ei lasketa aineiden joukkoon.
COSMOS:
Soil Association liittyi yhteen neljän eurooppalaisen luomusertifioijan kanssa (BDIH, Cosmebio, Ecocert ja ICEA) luodakseen uuden kosmetiikan luomustandardin. Nimeltään tämä standardi on COSMOS. Standardi esiintyy tuotteessa toisen sertifiointilogon yhteydessä. 95% raaka-aineista on oltava kasvisperäisiä ja 20% luomua.
Tällä hetkellä kritisoidaan mm. että Ecocert ei kiellä sodium lauryl sulphatea (SLS), jota ei esim. BDIH ei hyväksy.
Sertifioidun luonnonkosmetiikan periaatteita on läpinäyvyys. Siihen ei kuulu markkinoinnin harhaväittämät "200% pidemmät ripset" eli eettisyys korostuu myös markkinoinnissa ja sen on tarjottava kuluttajille luotettavaa tietoa.
Kaikkea kosmetiikkaa saa mainostaa luonnon raaka-aineiden avulla. Viherpesu on helppoa, koska monesti kuluttajat eivät edes tiedä sertifiointijärjestelmistä, tuotteella voi olla itse luotu "ekosertifikaatti" tai voidaan antaa tuotteen yhteydessä ekolupauksia tai markkinointilauseita "vapaa parabeeneista" ym lupauksia, joihin sitten sorrutaan. Monesti kosmetiikkaostokset ovat tunneperäisiä ja tätä hyödynnetään markkinoinnissa.
Sitten on myös pienempiä luonnonkosmetiikan valmistajia, joilla ei ole varaa maksaa sertifioinnista. Tällöin on hyvä tietää valmiiksi jo jotain firmasta, koska valmistusprosessia ei ole sertifioitu ekologiseksi, vaikka ainesosat olisivatkin sertifiointikelpoista luonnonkosmetiikkaa. Monilla on kuitenkin kaikki asiat kunnossa vaikka sertifikaatti puuttuu kustannussyistä.
Incien lukutaito korostuu sertifikaatittomien luonnonkosmetiikan tuotteiden valinnassa. CosmEthics on hyvä työkalu kännykällä incejä skannatessa, mutta jos ei osta maksullista versiota, kaikkia hälyytyksiä ei saa päälle. Mikäli incienlukutaito on heikoilla, kannattaa pitäytyä sertifioiduissa tuotteissa.
Luonnonkosmetiikka-sanaa ei voi suojata lailla, mutta itselleni se tarkoittaa kosmetiikkaa, joka olisi sertifioimiskelpoista tai on sertifioitu. Toivottavasti tietoisuus leviäisi ja joskus päästäisiin siihen, ettei mitä tahansa kasvisperäistä ainesosaa sisältävää tuotetta vai kutsua luonnonkosmetiikaksi.
Monesti kuulee myös sanottavan että luonnonkosmetiikka allergisoi. Näin on, mutta ihan sama on synteettisen kosmetiikan puolella. Mille vaan ainesosalle voi olla allerginen. Mielestäni aito luonnonkosmetiikka on jopa turvallisempaa kuin tavanomainen kosmetiikka. Se noudattaa samoja kosmetiikan EU-säädöksiä kuin tavanomainen kosmetiikka, mutta sen lisäksi ainesosat on sertifiointitahoilla mietitty, etteivät ne haittaa käyttäjän terveyttä tai rasita ympäristöä.
Lain mukaan kosmetiikka saa vaikuttaa epidermiksessä, ei imeytyä syvemmälle. Kuitenkaan tämä ei mielestäni seuraavien seikkojen vuoksi ole koko totuus. Esimerkiksi kemialliset aurinkosuojat ovat hormonihäiritsijöitä, jotka imeytyvät ihoon ja kuitenkin erittyvät virtsasta vesistöihin, joista ne kertyvät yhä ylöspäin ekosysteemissä. Niitä ei saada suodatettua jätevesistä. Ne myös ovat eräs syy riuttojen tuhoutumiseen liuetessaan iholta eksoottisissa vesissä. Tämä on pystytty todistamaan virtsamittauksissa. Samoin nanopartikkelit poistuvat virtsan mukana, eikä näitäkään voida suodattaa jätevesistä. Jos ne pääsevät virtsaan, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin että ne kulkeutuvat ihosta elimistöön. Kirjoitin hormonihäiritsijöistä ja nanopartikkeleista aiemmin tässä postauksessa.
Hiljattain löysin vanhan huultenrajauskynäni ja huvikseni tutkin sen inciä. Mukana oli ainesosa, jonka on todettu kertyvän elimistöön. Huulituotteet syödään huulilta ja on kyllä todella kiva käyttää hyvällä omalla tunnolla luonnonkosmetiikan huulipunia, joissa ei ole haitallisia aineita syötäväksi.
Useimmiten omat virheostoni ovat liittyneet tilanteisiin, jossa ympäristö tuntuu turvalliselle (esim. MIT käsitiskiaineessa Luonnonkaunis-messuilla), kiireeseen (ei ehdi perehtymään tarpeeksi inceihin vaan lukeminen on hyppivää) ja herpaantumiseen (liikaa sertifioimattomia tuotteita, joista yrittää valita ja liian lukemisen sekä miettimisen seurauksena joku tuote menee jaksamisen loputtua omasta seulasta läpi). Kannattaa siis tunnistaa tilanteet ja olla näissä tilanteissa erityisen varuillaan, jos sertifioitua tuotetta ei löydy.
Loppusanoina voisin todeta, että olen onnellinen että olen löytänyt luonnonkosmetiikan tien. Olen aina ollut luonnollisten aineiden kannalla, mutta oli aika, kun L´Occitane ja Body Shop olivat mielessäni mahdollisimman luonnollisia. Nään nyt jälkeenpäin hyvin sen mielikuvamarkkinoinnin, minkä liitin tuotteisiin. Toki luonnonkosmetiikassa ei aina ole jotain yhtä hyvää ja uusinta hypetystuotetta kuten tavallisessa kosmetiikassa, mutta ei tarvitse ollakaan. Joskus itselle sopivan tuotteen löytäminen vie aikaa, mutta saattaa viedä tavallisessakin kosmetiikassa. Kuitenkin luonto on täynnä parantavia ainesosia, enkä usko synteettisten kemikaalien yltävän kuin tilapäiseen helpotukseen. Luonnonkosmetiikka on opettanut paljon. Niin ainesosien, kuin oman ihotyyppini puolesta. Jatkan tyytyväisenä tällä tiellä <3
Tällä hetkellä tallustelen Kreikassa ja yritän katsastaa paikallista luonnonkosmetiikan tarjontaa. Vielä ei ole löytynyt yhtään mitään, mutta vielä on viikko aikaa etsiä. Hirmuisesti on kyllä löytynyt "holistic skincare", "free from parabenes, silicones, sulphates"-kosmetiikkaa mutta mikään ei ole ollut sertfiointikelposta, koska kaikissa on ollut synteettisiä ainesosia.
Toivottavasti kirjoitus oli mielenkiintoinen. Tämä on ollut yksi työteliäimmistä postauksistani, niin syystä kuin toisestakin. Olisin mielissäni jos jättäisit kommenttikenttään aiheita, mistä haluaisit lukea, koska takki tuntuu aika tyhjältä tällä hetkellä. Toki tuotepostauksia on tulossa (onko joku merkki joka erityisesti kiinnostaa?), kiinnostaisiko joku meikkitutoriaali tai etenkin olisi hieno saada ideoita joista kirjoittaa, jotka eivät liity ainoastaan tuotteisiin, kuten tämä postaus. Kiinnostavatko raaka-aineet tai inci-nimet? Avaan keskustelun myös blogini Facebook-sivulle jonne voit vaihtoehtoisesti jättää toivomiasi aihe-ehdotuksia.
Lähteet:
Pro Luonnonkosmetiikka ry
Wikipedia
Sertifiointijärjestöjen omat kotisivut
On kyllä tosi iso työ perehtyä näihin sertifikaatteihin! :)
VastaaPoistaOn tosiaan. Ja kun toiset ovat tiukempia kuin toiset niin siinähän sitten metsästää tietyn tai tiettyjen sertifiointitahojen kosmetiikkaa ja itselleni vielä ilman eteerisiä öljyjä olevia tuotteita kasvoille 😀. Sulle tietty vegaanisia.
PoistaTodella hyvä ja hyödyllinen postaus. Tuli paljon uutta tietoa. Hieno juttu, että jaksoit väkertää tällaisen.
VastaaPoistaMinua kiinnostaa eniten kynsilakat. Luin joskus jostain kommentistasi, että et käytä esim. OPIa sen incin takia. Mitä siellä on sellaista, että et halua käyttää? Jotenkin tämä incien maailma tuntuu kovin sekavalta, enkä millään muista kaikkia aineita, mitä olisi hyvä välttää. Onneksi sinä jaksat tehdä näitä postauksia. :)
Kiva että tykkäsit ❤️.
PoistaOpissa ja monissa muissa merkeissä on TPHP eli triphenylphosphate joka on hormonihäirirsijä. On paljon lakkamerkkejä ilman, niin turhaan käyttää sellaisia missä se on. Merkeistä on enemmän "hormonihäiritsijät kosmetiikassa"-postauksessa, johon on linkki tässä postauksessa.
Ei ole montaa merkkiä missä ei olisi benzophenone-1 Eli kemiallinen uv-suoja, joka on myös hormonihäirirsijä, mutta tiedän vain muutamia sarjoja mistä se ei löydy eli kun se jo tulee lakkojen mukana niin vältän sitten ainakin toista, koska se on suht helppoa.
Vähän sekava sepustus mutta päivä täällä Kreikassa on ollut kuuma ja hyvin kostea. Aivot solmussa näpyttelen kännykällä laivalla retken paluureissulla ja maksaisin maltaita että pääsisin hotelliin ja suihkuun 😎
Tämä oli mielenkiintoinen ja hyödyllinen postaus! Ihanaa että löytyy kaltaisiasi, jotka jaksaa perehtyä asioihin syvällisesti,ja tuovat tämän tiedon sitten kaltaisteni "laiskojen" saataville :D Olen nyt 1/2 vuoden sisällä siirtynyt pikkuhiljaa yhä enemmän luonnonkosmetiikan käyttäjäksi, mutta noi inck:it on minulle edelleen ihan hebreaa enkä vaan ole löytänyt motivaatiota perehtyä niihin sen kummemmin. Luen mielummin blogeja ja ostan niissä suositeltuja oikeaksi luonnonkosmetiikaksi todettuja tuotteita.
VastaaPoistaTuohon inckien mailmaaan olisi varmasti hyvä perehtyä enempi, että jos keksit jonkun hyvän jipon miten kansankielellä avaisit noita, niin siinähän olisi hyvä postausidea :)
Kiva että oli hyödyllinen postaus 👍. Kiitos ehdotuksesta. Yleensä kun kirjoitan jostakin tuotteesta, laitan mukaan incin ja avaan sen suomeksi. Näyttää että voisin tehdä jonkinlaisen aloittelijan inci-sanakirjan? Kun palaan lomalta, voisin kerätä hiljalleen usein toistuvia ainesosia ja tehdä niistä jutun.
PoistaIncit kieltämättä ovat sekavia ja vaatii perehtymistä tai innostusta selvitellä. Ja jälkimmäinen on oma motiivini, joka lähti yliherkkyyksistä ja siitä, kun tein itse kosmetiikkaa ja vakoilin tuotteiden incejä saadakseni ideoita omaan kosmetiikkaan 😀
Yhdyn Heidin sanoihin niin monessa kohtaa, että tulen kiittelemään tähän samaan ketjuun. Tämä oli loistava kirjoitus, joka kokosi yhteen todella hyvin näitä sertifikaatteja ja muuta luonnonkosmetiikkamaailmaan liittyvää. Itselläkin täytyy ottaa vaaleanvihreät lasit pois päästä useammin ja alkaa opettelemaan noita incejä, jotta osaa vältellä pahiten bioakkumuloituvia aineita. Sellainen incien abc tai for dummies -postaus olisi ehdottomasti loistava juttu!
PoistaKiitos vielä tästä kirjoituksesta :)
-Miia
Voi toi aloittelijan inci-sanakirja kuullostaa hyvältä :) Blogisi on minulle melko uusi tuttavuus enkä ole kerennyt vielä lukea vanhempia postauksia. Löysin tänne juurikin tuon hormoonihäiritsijä postauksen myötä. Mulla ajatus siirtyä luonnonkosmetiikkaan lähti tuttavan yliherkistymisestä kosmetiikalle, joka pisti miettimään, että kannattaisiko tehdä asialle jotain ennen kuin herkistyn... Nyt olen ruvennut siirtymään myös kodin pesuainepuolella luonnonmukaisempiin tuotteisiin.
PoistaKiitos Miia ja Heidi. On tosi palkitsevaa kirjoittaa asioista joista on hyötyä, joten ihana kuulla tällaista palautetta joka on todella motivoivaa.
PoistaTeen sen inci-postauksen kun saan kerättyä yleisimmät aineet kokoon.
Katselin juuri Kreikan luonnonkosmetiikkaa ja ihan kaikkea synteettisillä väriaineilla sekä tuoksuilla ym. myydään täysin luonnollisina. Myyjät väittävät tuotteiden olevan luonnollisia ja näitä sarjoja ostaisi helposti ilman inci-tietoutta.Se on tärkeää niin alan keräämään materiaalia tätä varten 👍